It's official..

paperisotaa vailla tosin. Mutta niin tässä nyt sitten kävi, arvon ihmiset, että ilmeisesti tämä onneton apina ei osaa sanoa ei ja sanoi 'kyllä' tuohon kohtalokkaaseen kysymykseen, joka minulle esitettiin menneenä maanantaina.
Nyt jos joku alkoi kiljumaan ja kuvitteli, että minua olisi kosittu, voi lopettaa kiljumisen, sillä niin onnekas en ole. Sitä päivää tuskin koskaan nähdään, koska olen edelleen vakuuttunut että lopulta kuitenkin päädyn elämään yksin kissojeni kanssa.
Vastasin siis myöntävästi tarjoukseen jäädä "töihin" kauluspaitacityyn kesäkuulle asti. Jos joku on vaivautunut aiemmin lukemaan niitä vinetyksiä siitä, kuinka pää räjähtää ja poksahtaa ja taannun ameeban tasolle silkasta tylsyydestä, voi nyt esittää kysymyksen 'mitä ihmettä oikein ajattelit??' Noh, luultavasti tämä päivittäinen aivokooma on sitten toiminut lobotomian tavoin ja lakkasin ajattelemasta. Kuitenkin parannuksena nykyiseen tilanteeseen, alan saamaan rahaa siitä että kirjottelen blogia ajankulukseni.
Mieltä lämmitää myös se, että työnantajan ollessa mitä on, palkka ei työhön nähden ole kovinkaan huono. Go riistopulju go!

Voin myös alkaa antamaan kursseja, miten näyttää töissä tehokkaalta ja tehdä itsestään korvaamaton tekemättä todellisuudessa yhtään mitään. Kyllä tästä ura urkeaa.

Eli jos jotakuta harmittaa, ettei kerennyt tulla tarkastamaan cityä, joka ei kuitenkaan ole yhtään pöllömpi, voi alkaa harkitsemaan reissua uudestaan. Hostellin pidosta on kokemusta.

Näillä mennään. Hiphei on taas perjantai, ohjelmassa kait nyljettyjen ruumiiden ja ruhojen ihmettelyä. Niistä lisää myöhemmin.