Ensimmäinen kriisi.

Kamala totuus tästä maasta paljastui viimein. Täällä juodaan teetä!

Ihmetytti kun kahvilasta saa jotain epämäärästä litkua ja ajattelin että vika on kaiketi paikassa. Kun toisessa paikassa sai samanlaista, alkoi ahdistaa. Noh, yritin paikata tilannetta hankkimalla kotiin uuden mutteripannun kun omani jätin Suomeen kun ei enää mahtunut kyytiin. Ahdistus on sanoinkuvaamaton kun sellaista ei sitten löytynyt vaikka kauppoja tuli koluttua sen seitsemää. HALUAN KAHVIA!! Suodatinkeittimellä ei homma oikein toimi. Kokeiltu on.

Noh, ei auta kuin odottaa seikkailija-Pierren ilmoitusta että sellainen on tarttunut matkaan edes naapurimaista ja saapuu tänne viikon lopulla..Tai sitten lähden itse käymään paremmassa kahvimaassa, Ranskassa, kestäähän tästä Lilleen junalla jopa puoli tuntia!

Mietinpähän vaan että mitä nuo kaikki väsähtäneet puku-ukkelit oikeen vetävät jaksaakseen, koska kahvia se ei ainakaan ole.

Noh, kai jonain päivänä pääsen tästä katkeruudesta yli. Sinä päivänä kun saan Bialetin syliini.