tiistai 6. tammikuuta 2009

Kraka ojennukseen taas!

Takaisin talvisessa Vohvelilandiassa, pakkasta on kymmenisen astetta ja lunta ja tappajajäätä all over the place. Tervetuloa kotiin siis.
Pari viikkoa ranskanmaalla meni melko nopeasti, vaikka suurin osa ajasta meni laiskotellessa ja lihotessa. Pari ensimmäistä päivää katosivat ostoshelvetteihin, jotka olivat jopa pelottavampia kuin olin alunperin kuvitellut. Se kappojen koko ja se ihmisten määrä saivat kyllä ikävöimään äitiä. Joulun pyhät menivät rennosti syödessä, skannatessa pukin tuomalla uudella silmäterällä ja Frendien pari tuotantokautta kolutessa. Hyvin rentouttavaa kaikkiaan.

Pierre ahkerasti toimitti turistioppaan virkaa ja esitteli kaupunkia, voittopuolisesti kuitenkin paria pääostoskatua, jotka tunnetusti ovat aina hyvin rauhallisia ja miellyttäviä paikkoja pienelle iltapäiväkävelylle :D Olin kuitenkin selkärankainen(ja köyhä), joten mukaan ei lähtenyt ensimmäistäkään rättiä!
Aika hyvin tuli kai koluttua itse kaupunki, suburbeja myöten kun kyläilin Pierren työpaikalla vilkuttelemassa apinoille. Ei siis pelkästään kollegoja, vaan myös ihan oikeita apinoita. Raasut tosin ovat koe-elikoiden roolissa joten ihan Korkeasaarifiilikseen ei siellä päässyt :S Yritän kuitenkin pitää sisäisen kettutyttöni kurissa ja uskotella itselleni että niiden avulla pelastetaan vielä maailma.

Hiukan mukavammissa oloissa oli sitten apinoita varsinaisessa minieläintarhassa, joka oli kovin hämmentävä tapaus siinä mielessä, että sinne ei maksanut mitään sisään ja kuitenkin eläimiä siellä oli mangusteista leijonien kautta alligaattoreihin. Moisia ei Korkeasaaresta edes löydy! Harmillisesti suurin osa elikoista oli sisällä kylmän sään takia mutta yritän puskea sinne tölläilemään karvakasoja sitten kesämmällä :)

Toinen suuri hämmennyksen aiheuttaja oli kyllä Pierren ah, niin paljon hehkuttama Sergio Tacchinin siniset tuulihousut -muoti. Ihan oikeasti, WTF?!? Mistä lähtien on ollut tyylikästä pukeutua turkoosinsinisiin tuulihousuihin? Seuraan kai fäshöniä vielä vähemmän kuin luulinkaan. Ei auta, sellaiset tuulipökät oli jalassa noin joka toisella tyylihirmulla, tytöillä ja pojilla, enimmäkseen arabiväestön edustajilla.

Lyon oli kaikkiaan ihan mukavan oloinen kaupunki, pirun kylmä siellä vaan oli. Ei tosin niin kylmä kuin täällä nyt.

Reilu kuukausi vielä jäljellä kauluspaitaleikkejä ja sitten ansaitulle Rooman lämmittelyomalle ennen kotiinpaluuta :)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joskus vuosia sitten, mahdollisesti jo ennen kristinuskoa, ranskanmaalla lomailleena muistan tuon kauhunsekaisen tunteen, joka niissä valtavissa ostoskeskuksissa valtasi pienen suomalaisen mielen. Se _oli_ pelottavaa, kun yksi nizzalainen kauppa oli kutakuinkin koko etelä-Suomen kokoinen.

Ja voi sitä taloudellisen ahdingon syvyyttä tuon ostoskierroksen jälkeen xD

Mierolainen kirjoitti...

Tervetuloa takaisin! Neitiä on vähän odoteltukin täällä jo.

Kiisseli kirjoitti...

Joo kummasti Kampin ostoshelvetti joulun alla alkaa tuntua aika kesyltä kun käy tönittävänä ruokakaupassa, joka pelkästään on varmaan saman kokoinen kuin Kamppi. Ja jostain taisin lukea, että Lyonin ostoskeskus oli Euroopan suurimpia, ellei jopa suurin :S

Ja kiitos Miero! Kiva että joku kaipaa not-so-verbaalihirmun turinointia :)