Tunnustuksia

Tunnustan, etten ole liikkunut kotoani, töissäkäymisen lisäksi, neljään päivään. Horrostan, kunnes pakkanen laskee. Kerron tämän siksi että jollain keinolla saisin itseni pakotettua edes ruokakauppaan kun tiedän saavani paheksuvia mietteitä niiltä epäihmisiltä, jotka kykenevät toimimaan normaalisti näissä lämpötiloissa.

Tunnustan myös erään hassun pikku kömmähdyksen Lyonin reissulta ennen kuin Pierre lavertelee kaikille erikseen. Naurakaa nyt kerralla niin saadaan tämäkin hoidettua.
Olen aina ihmetellyt niitä hölmöläisiä, jotka eivät ymmärrä tarkistaa lento-/juna-/whateverlippujaan ennen reissua/tapahtumaa. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Noh, kotiinpaluu koitti menneenä lauantaiaamuna jo ennen klo 8:aa, joten liikkeelle kohti asemaa piti lähteä jo reilusti ennen seitsemää. Vähintään epäinhimillistä. Melkoisen väsytystaistelun jälkeen sain murisevan Pierren pukemaan ja lähtemaan asemalle saatille. Noh, laiturille asti päästiin ja tarkastamaan vaunua ja paikkaa, ennen junan saapumista. Päivämääränä 4.1. Hetkinen. Bussilipussa taisin nähdä eri päivämäärän, 3.1.
Sillä hetkellä taisin miettiä, olenko liian lähellä junan kiskoja ja kuinka kovaa voin juosta rinkka selässä. Tein siis klassiset ja yritin lähteä päivän liian aikaisin. Voi pyhä typeryys.

Pierre kuitenkin otti uutiset suht'hyvin, mitä nyt pari tappouhkausta saattoi ladella :D
Seuraavana aamuna jouduin yksin taivaltamaan rautatieasemalle.