Väsymys sunnuntai-iltaa kohden oli aika massiivinen mutta fiilis on hyvä kun hetkellisesti koki elävänsä normaalia elämää. Hektisyys sopii allekirjoittaneelle (kunhan se ei ole ihan jatkuvaa).
Jos vaikka ahkeroisin ja kertoisin jokasesta vähän jotakin.
- Naapurin Mirano-yökerho
SE paikka jossa lauantaisin pikkutytöt ja pojat käyvät dirty danssaamassa ja tulevat sen jälkeen oksentelemaan kotikadulleni. Uskaltauduin ihmettelemään paikkaa aikuisessa seurassa torstain after work-partyihin, jotka ovat kai suht' suosittuja Komission porukan kesken. Ainakin kauluspaitojen määrästä päätellen. Mesta on tosiaan entinen leffateatteri/teatteri eikä pöllömmän näköinen mutta siihen se hienous sitten kai jääkin. Suurta hilpeyttä aiheutti tanssilattian keskellä oleva pyörivä lattia :D Siinä on hyvä olla kuin lihatiskillä kun lattian ympärillä seisoo niljakkaan näköisiä haukkoja tarkastamassa illan tarjontaa :DD Ihan mahtavaa. Kaikkiaan olo ei ollut siis kovinkaan kotoinen moisessa kauluspaitamestassa mutta tulipahan nähtyä sekin viimein. Toista kertaa ei taida kyllä tulla.
- "Sininen metsä"
Noin 30 kilometriä Brysselistä sijaitseva yksittäinen, ainokainen metsä, jossa kasvaa silmänkantamattomiin villihyasintteja, jotka kukkiessaan huhtikuussa saavat koko lepikon loistamaan sinisenä. Oli tosi rentouttavaa päästä vaihteeksi luontoon lantustelemaan kaiken tämän betoniharmauden jälkeen.
- Kuninkaalliset kasvihuoneet
Vuoden kohokohta tavallisille kuolevaisille belgeille. Arvon kuninkaallinen korkeutensa on niin jalo, että avaa massiiviset kasvihuoneensa kaiken kansan ihmeteltäväksi aina muutamaksi viikoksi vuodessa. Etukäteen sain varoitteluja että ihmismassat olisivat infernaaliset mutta lopulta, ainakaan perjantai-iltana, ei populaa ollut hermostumiseen asti. Ehdottoman kannattava reissu, kasvihuoneiden arkkitehtuuri on upeaa art nouveauta, koristeellisia kiemuroita täynnä. Kukkia oli roikkuvista verenpisaraköynnöksistä aina jonnekin eksoottisiin tuntemattomuuksiin saakka. Kaikkialla tuoksui tosi ihanalle ja värejä oli koko paletti. On se varmaan rankkaa olla kuningatar, sateisena päivänä mennä juomaan teetä lämpöiseen kasvihuoneeseen horsmien keskelle. Kyllä, yhdellä käytävällä oli nurkkaus pöytineen ja tuoleineen, jossa arvon leidi ihan oikeasti viettää aikaansa.
- Soitinmuseo
Instrumenttimuseoon en ollut suunnitellut edes meneväni mutta päädyin mukaan jenkkivieraani toiveesta. Onneksi menin. Sisäänkäynnillä sai mukaansa kuulokkeeet. jotka toimivat hienosti infrapunasysteemillä niin että mennessäsi ihmettelemään milloin mitäkin soitinta, kuulokkeissa alkoi soimaan siihen sopivia sävelmiä! Paljon antoisampaa kun vain ihmetellä vitriineissä seisovia laitteita ja lukea kylttejä. Käynnin kruunasi pääsy rakennuksen katolla sijaitsevaan ravintolaan, jonka terassilta näkee koko kaupungin. Tuuli tosin oli jäätävä mutta kiukulla join kahvini huppu päässä ulkosalla :D
- Maurizio Cattelanin installaatio Bozarissa
Paljon närää poliittisesti epäkorrekteilla töillään aiheuttanut italialainen taiteilija, jonka oliviipuu-installaatio on ilmaiseksi näytillä Bozar-kulttuurikeskuksessa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hiukan hämmentävä työ. Ihka oikea oliivipuu juurineen ja multineen päivineen ja that's it. Itseä henk.koht. kyllä kiinnostaisi enemmän artistin puuhun hirtetyt lapsinuket tai meteoritiin murskaama paavi.
- Royal museum of fine arts of BelgiumBelgia eikä belgialainen taide ennen tänne tuloa eivät herättäneet paljoakaan tunteita kun en kummastakaan kovinkaan perillä ollut. Nyt voin sanoa, että kumpikin on ollut hyvin positiivinen yllätys. Yksikään tuoreempi nimi artistilistasta ei ollut tuttu museoon mennessä mutta ihastus oli suurta ja joudun ehkä menemään museoon uudemmankin kerran. Eniten iski 1800-1900-lukujen tuoreempi taide, joka oli kovin erilaista kuin mihin on yleensä tottunut ja mitä on päässyt näkemään. Kantaaottavaa ja upeita värimaailmoja, jotain, mihin en kyllä Suomessa ole koskaan törmännyt. Harvemmin noin paljon onnistuu museosta innostumaan. Nauru pääsi kyllä siinä vaiheessa kun näin pienet veistokset, jotka kuvasivat känniläisten perheitä. Isi sammuneena maassa ja äiti lasten suojana. HÄMMENTÄVÄÄ. Esillä oli myös Dalia, Francis Baconia, Rubensia jnejne.
-Kirkkobileet
Ja viimeisenä se viikonlopun kohokohta. Kirkkobileet, jotka menivät ohi viime viikonloppuna seuranpuutteen takia ja joiden luulin olleen viimeiset, tekivät paluun lauantaina. Suunnitelmissa oli mennä aivan toisaalle iltaa viettämään, kunnes viidakkorumpu kertoi, että kirkkobileet olisi tiedossa vielä kerran. Sinne siis! Eli tuossa muutaman korttelin päästä kotoa on vanha käytöstä poistettu kirkko, joka muutetaan hienostohotelliksi ilmeisesti hyvinkin pian. Ennen tätä kirkko on kuitenkin otettu hyötykäyttöön ja siellä on pidetty nyt kolmet massiiviset bileet joista viimeisimpiin pääsin mukaan.
Kuvia upeasti valaistusta korkeasta kirkosta juhlivine massoineen nähtyäni odotukset olivat aika korkealla ja paikalle päästyäni totesin paikan lunastavan ne ongelmitta. Upeat valaistukset, nuorten belgialaisten taiteilijoiden töitä pitkin seiniä ja kirkossa! :D Seinämaalausten lisäksi katosta roikkui metallijättiläinen ja välikerroksessa matkalla vessaan oli hämmentävä pekonituoli jota ympäröivät pienet, karvaiset pehmoeläimet. Pekonista lähtevä haju oli hiukan kuvottava. Paikan nähtyäni oli aivan sama, kuinka paskaa musiikki tulisi olemaan kuin miljöö oli noinkin ainutkertainen. Kirkko täyttyi juhlivasta kansasta ja mieli oli yhtä korkealla kuin kesäfestareilla, joissa allekirjoittanut kokee yleensä elämänsä suurimpia onnentunteita.
Akustiikka nyt ei ollut kovinkaan kaksinen ja dj:tkin amatöörejä vaikka välillä onnistuivatkin päästämään ilmoille helmibiisejä mutta soittajien onnettomuuskaan ei haitannut hauskanpitoa. Väsymys alkoi kai painaa siinä viiden aikaan aamulla ja särkevin jaloin kotiin :)
Parhaat bileet aikoihin.
Osakiitos tästä tehokkuudesta menee tosiaan jenkkiläiselle sohvasurffaajalle, joka aktivoi urautuneen laiskamadon. Toivottavasti ilmaantuisi lisää majoitettavia niin saisi loputkin turistipakotteet hoidettua pois alta :D
Eilinen meni työpäivästä selviydyttyäni nukkuessa, mutta jos parin päivän sisään saisin näytille muutaman kuvan viikonlopun seikkailuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti